Me kaikki tiedämme, että ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Se näkyy jo arjessamme muuttuvina säinä ja luonnon ääri-ilmiöinä, kuten vuoden 2023 ennätyshelteet osoittivat. Samalla luonnonvaramme hupenevat kiihtyvällä vauhdilla lineaarisen talousmallin seurauksena. Mutta mitä jos kertoisin, että meillä on käsissämme tehokas työkalu näiden ongelmien ratkaisemiseksi? Tämä työkalu on kiertotalous – ajattelutapa ja toimintamalli, joka ei ainoastaan auta taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, vaan tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnille ja taloudelle. Lähdetään yhdessä tutustumaan, mitä kiertotalous tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeä meille kaikille.

Miksi tarvitsemme muutosta lineaarisesta kiertotalouteen

Lineaarisen mallin kestämättömyys

Olemme vuosikymmeniä eläneet niin sanotussa lineaarisessa talousmallissa. Se toimii yksinkertaisella periaatteella “ota-valmista-käytä-heitä pois”. Otamme luonnosta raaka-aineita, valmistamme niistä tuotteita, käytämme niitä – usein vain lyhyen aikaa – ja lopulta heitämme ne pois jätteenä. Tämä malli on ollut teollisen kehityksen moottori, mutta sen hinta on käynyt kalliiksi. Se perustuu jatkuvaan neitseellisten luonnonvarojen kulutukseen ja synnyttää valtavia määriä jätettä. Kuten Circle Economy -organisaation raportti osoittaa, vain noin 9 % maailman talouteen vuosittain tulevista materiaaleista kiertää takaisin käyttöön. Tämä tarkoittaa, että jopa yli 90 % materiaaleista päätyy lopulta jätteeksi, luoden valtavan “kiertotalouskuilun”. Luonnonvarojen tuhlaus ja jätevuoret eivät ole ainoastaan ympäristöongelma, vaan ne kiihdyttävät myös ilmastonmuutosta. On arvioitu, että jopa 70 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy materiaalien louhinnan, käsittelyn ja valmistuksen aikana. On selvää, että tarvitsemme kestävämmän tavan toimia.

Kiertotalouden periaatteet ratkaisuna

Kiertotalous tarjoaa ratkaisun tähän kestämättömään malliin. Se ei ole pelkkää kierrätystä, vaan paljon laajempi järjestelmätason muutos, joka pyrkii irrottamaan talouskasvun luonnonvarojen kulutuksesta. Alan johtaviin ajattelijoihin kuuluva Ellen MacArthur Foundation määrittelee kiertotalouden kolmen keskeisen periaatteen kautta: 1. Poista jäte ja saastuminen suunnittelun avulla: Tämä tarkoittaa, että tuotteet ja prosessit suunnitellaan alusta alkaen niin, ettei jätettä synny tai että se minimoidaan. Jopa 80 % tuotteen ympäristövaikutuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa, kuten Ympäristöministeriön sivuilla todetaan. 2. Pidä tuotteet ja materiaalit kierrossa: Tavoitteena on pidentää tuotteiden elinkaarta ja säilyttää materiaalien arvo mahdollisimman pitkään esimerkiksi korjaamalla, uudelleenkäyttämällä, kunnostamalla ja lopulta kierrättämällä ne uusiksi raaka-aineiksi. 3. Uudista luonnon järjestelmiä: Kiertotalous pyrkii toimimaan sopusoinnussa luonnon kanssa ja jopa parantamaan ympäristön tilaa esimerkiksi edistämällä uusiutuvaa energiaa ja kestävää maankäyttöä. Suomi on ollut tässä edelläkävijä: Sitra julkaisi maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan jo vuonna 2016, näyttäen suuntaa kestävämmälle taloudelle, kuten SVT Uutisetkin raportoi. Kiertotalous vaatii myös muutosta ajattelutavoissamme, kannustaen meitä resurssiviisauteen ja näkemään materiaalit arvokkaina resursseina, ei jätteenä. Se haastaa pohtimaan, tarvitsemmeko aina omistaa kaiken itse, vai voisimmeko hyödyntää enemmän jakamis-, vuokraus- ja palvelumalleja.

Miten kiertotalous taistelee ilmastonmuutosta vastaan

Päästövähennyksiä materiaalien ja tuotteiden kautta

Kiertotalouden yhteys ilmastonmuutoksen torjuntaan on suora ja merkittävä. Kun vähennämme riippuvuuttamme neitseellisistä raaka-aineista ja pidämme materiaalit kierrossa pidempään, vähennämme samalla merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Ensinnäkin, raaka-aineiden louhinta ja alkutuotanto ovat usein erittäin energiaintensiivisiä prosesseja. Kierrätysmateriaalien käyttö uusien tuotteiden valmistuksessa säästää huomattavasti energiaa ja vähentää siten päästöjä verrattuna neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Toiseksi, kun tuotteiden käyttöikää pidennetään korjaamalla, kunnostamalla ja uudelleenkäyttämällä, vähenee tarve valmistaa jatkuvasti uusia tuotteita. Tämä säästää energiaa ja resursseja ja vähentää tuotannon päästöjä. Kolmanneksi, kiertotalous vähentää jätteen määrää. Tämä pienentää kaatopaikoilta vapautuvia metaanipäästöjä, jotka ovat voimakas kasvihuonekaasu, ja vähentää myös jätteenpolton päästöjä, kun materiaalit saadaan hyötykäyttöön. Euroopan ympäristökeskus (EEA) korostaa, että jätehuollon ja kiertotalouden tiiviimpi yhdistäminen voi merkittävästi tehostaa päästövähennyksiä.

Energia on vain osa ratkaisua

On tärkeää ymmärtää, että siirtyminen uusiutuvaan energiaan on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan ilmastohaastetta. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus voivat ratkaista arviolta 55 % globaaleista päästöistä. Mutta entä loput 45 %? Kuten Ellen MacArthur Foundationin analyysi osoittaa, tämä merkittävä osuus päästöistä syntyy teollisuudesta, maataloudesta ja maankäytöstä – eli siitä, miten valmistamme ja käytämme tuotteita, materiaaleja ja ruokaa. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja juuri tähän 45 prosentin osuuteen. Esimerkiksi:

• Rakentaminen: Materiaalien tehokkaampi käyttö, uudelleenkäyttö ja kierrätys voivat leikata materiaaliperäisiä päästöjä merkittävästi, jopa yli 60 prosentilla joissain tapauksissa.
• Maatalous: Siirtyminen uusiutuviin viljelymenetelmiin, ruokahävikin vähentäminen ja ravinteiden kierrätys ovat tehokkaita keinoja vähentää päästöjä.
• Teollisuus: Neljän keskeisen teollisuusmateriaalin – teräksen, muovin, alumiinin ja sementin – tehokkaampi ja kiertotalouden mukainen käyttö voisi vähentää globaaleja päästöjä jopa 40 % vuoteen 2050 mennessä, kuten JK Policy Instituten tiedot osoittavat.

Kiertotalous ei siis ole vain jätehuoltoa, vaan kokonaisvaltainen strategia päästöjen vähentämiseksi koko talouden läpi.

Suomi kiertotalouden talkoissa osana Eurooppaa

Kansalliset tavoitteet ja EU-yhteistyö

Suomi on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi ja pyrkii olemaan alan johtavia maita. Tämä työ on osa laajempaa eurooppalaista pyrkimystä, sillä kiertotalous on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-tasolla onkin jo paljon lainsäädäntöä, kuten jätedirektiivit ja kertakäyttömuovia rajoittava direktiivi, jotka ohjaavat kohti kiertotaloutta. Suomen oma strateginen kiertotalousohjelma tähtää siihen, että maamme talous perustuu kiertotalouteen vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma sisältää konkreettisia tavoitteita ja mittareita. Suomi on esimerkiksi ensimmäisenä maana maailmassa asettanut katon luonnonvarojen kokonaiskulutukselle: tavoitteena on, että primääristen raaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa vuonna 2035.

Mittarit ja kehityskohteet

Kiertotalouden edistymistä seurataan tarkasti Tilastokeskuksen indikaattoreilla. Kaksi keskeistä mittaria ovat resurssituottavuus ja materiaalien kierrätysaste. Resurssituottavuus kertoo, kuinka tehokkaasti käytämme luonnonvaroja taloudellisen arvon luomiseksi (esim. kuinka monta euroa bruttokansantuotetta saadaan aikaan yhdellä materiaalitonnia kohden). Materiaalien kierrätysaste taas mittaa, kuinka suuri osuus jätteeksi päätyneistä materiaaleista saadaan takaisin kiertoon uusiksi raaka-aineiksi. Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa molemmat luvut vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Nämä mittarit ovat tärkeitä, sillä ne osoittavat konkreettisesti, onnistummeko vähentämään riippuvuuttamme neitseellisistä luonnonvaroista ja hyödyntämään jo olemassa olevia materiaaleja tehokkaammin.

Tutkimus, kehitys ja nykytila

Tutkimuksella ja kehityksellä on suuri rooli kiertotalouteen siirtymisessä. Suomen ympäristökeskus (Syke) tekee tärkeää työtä arvioimalla luonnonvarojen käytön ympäristövaikutuksia ja kehittämällä materiaalitehokkaita ratkaisuja ja turvallisia materiaalikierrotoja. Vaikka Suomea pidetään usein edelläkävijänä, tuoreimmat tilannekatsaukset osoittavat, että olemme monilla mittareilla, kuten juuri resurssituottavuudessa ja kierrätysasteessa, vasta eurooppalaista keskitasoa. Tämä korostaa tarvetta jatkuvalle työlle ja konkreettisille toimille. Onneksi työtä tehdään aktiivisesti. Uusi Kiertotalous-Suomi -osaamisverkosto kokoaa yhteen toimijoita ja tarjoaa tietoa ja tukea yrityksille ja kunnille kiertotalousratkaisujen käyttöönotossa. Tarvitsemme yhteisiä ponnisteluja ja konkreettisia tekoja kaikilla tasoilla, jotta Suomi voi lunastaa paikkansa kiertotalouden mallimaana ja edistää samalla EU:n laajuisia tavoitteita.

Kiertotalous arjessa miten me voimme osallistua

Kulutusvalinnat ja elinkaariajattelu

Kiertotalous ei ole vain suurten yritysten tai päättäjien asia, vaan jokainen meistä voi osallistua talkoisiin omassa arjessaan. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä, kun teemme niitä yhdessä. Voimme aloittaa miettimällä kulutustottumuksiamme: tarvitsenko todella uutta, vai voisinko korjata vanhan, lainata tai ostaa käytettynä? Laadukkaiden ja kestävien tuotteiden suosiminen pidentää niiden käyttöikää ja vähentää jätteen määrää. Esimerkiksi paikalliset korjauskahvilat tai suutarit ja ompelijat auttavat pidentämään tavaroiden ikää. Käytettyjen tavaroiden markkinat kukoistavat kirpputoreilla ja verkossa.

Jakaminen, vuokraus ja palvelut

Jakamistalouden palvelut tarjoavat hyviä vaihtoehtoja omistamiselle. Perinteisten työkalu- tai autovuokraamojen lisäksi voimme hyödyntää esimerkiksi vaatelainaamoja (kuten Vaatepuu), yhteiskäyttöisiä toimisto- tai työtiloja tai erilaisten tavaroiden vuokrausalustoja (esim. Liiteri.net Helsingissä). Myös “tuote palveluna” -mallit yleistyvät: voisitko ostaa valaistuksen palveluna tai liikkumisen palveluna auton omistamisen sijaan? Lajittelu ja kierrätys ovat tietysti tärkeitä, mutta kiertotalous alkaa jo ennen sitä – jätteen synnyn ehkäisystä ja harkituista hankinnoista.

Ruokahävikin vähentäminen ja tietoisten valintojen tukeminen

Ruoan arvostaminen ja hävikin vähentäminen on myös keskeinen osa kiertotaloutta. Suunnittelemalla ateriat etukäteen, hyödyntämällä tähteet luovasti ja säilömällä ruoan oikein voimme vähentää merkittävästi pois heitettävän ruoan määrää. Sovellukset kuten ResQ Club tai kaupat kuten Matsmart auttavat pelastamaan hävikkiuhan alla olevaa ruokaa. Voimme myös aktiivisesti tukea yrityksiä, jotka toimivat kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi elektroniikan, vaatteiden tai huonekalujen korjauspalveluita tarjoavat yritykset, kierrätysmateriaaleista uusia tuotteita valmistavat yritykset (esim. Pure Waste tai Globe Hope) tai yritykset, jotka tarjoavat tuotteita palveluna. Jokainen teko, pienikin, vie meitä kohti kestävämpää ja resurssiviisaampaa yhteiskuntaa, jossa vähennämme ilmastokuormaa ja säästämme luonnonvaroja.

Yhdessä kohti kiertotalouden tulevaisuutta

Haasteet ja mahdollisuudet

Siirtyminen täysin kiertotalouteen ei tapahdu yhdessä yössä, ja matkalla on myös haasteita. Uusien, kestävien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittäminen vaatii investointeja, ja totuttujen toimintatapojen muuttaminen niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin voi olla hidasta. Tarvitsemme selkeää lainsäädäntöä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotka tukevat kiertotaloutta ja tekevät kestävistä valinnoista helppoja ja kannattavia – esimerkiksi ISO 14001 -standardin kaltaiset työkalut voivat auttaa yrityksiä ottamaan ympäristö- ja elinkaarinäkökulmat huomioon. Kuluttajien tietoisuuden ja asenteiden muutos on niin ikään avainasemassa. Vaikka haasteita on, mahdollisuudet ovat valtavat. Kiertotalous ei ole vain ympäristöteko, vaan se voi vahvistaa talouttamme, luoda uusia, kestäviä työpaikkoja erityisesti palvelu-, korjaus- ja kierrätysaloille – Suomessa on arvioitu jopa 75 000 uuden työpaikan syntyvän vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouden on arvioitu tuovan Suomelle vuosittain 2–3 miljardin euron taloudellisen lisäarvon. Se lisää myös omavaraisuuttamme vähentämällä riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja tarjoaa alustan innovaatioille ja uusille, kestäville liiketoimintamalleille.

Yhteistyöllä eteenpäin

Tärkeintä on ymmärtää, että tämä muutos vaatii laajaa yhteistyötä. Yritysten, päättäjien, tutkijoiden ja meidän kuluttajien on tehtävä töitä yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Kiertotalous on paljon enemmän kuin ohimenevä trendi. Se on välttämätön suunnanmuutos, jos haluamme vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen haasteisiin ja rakentaa kestävää hyvinvointia tuleville sukupolville. Se tarjoaa meille työkalut vähentää päästöjä, säästää luonnonvaroja ja luoda samalla uutta taloudellista toimeliaisuutta. Suomella on kaikki edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijä – meillä on osaamista, innovaatiokykyä ja perinteisesti arvostettu resurssiviisautta. Nyt on aika ottaa seuraavat askeleet ja tehdä kiertotaloudesta arkipäivää kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Osallistumalla näihin talkoisiin omilla valinnoillamme ja teoillamme, voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin. Tehdään yhdessä kiertotaloudesta Suomen seuraava menestystarina!